Pintamateriaaleja on Teletalossa paljon erilaisia , tässä nyt muutama kuvina. 

Talo on varsinainen tilkkutäkki . 

Mutta eipäs se meitä paljon haittaa … ja uskottekos,aika monesta muusta ideasta / materiaalista olemme jo luopuneet ja aikas monta uutta   on vielä tulossa …;) 

Seinissä, on tai tulee olemaan maalattua tiililtä, maalattua levyä, rapattuapintaa, puuta, hirttä , betonia, marmoria ehkäpä poikein wcn valokuvajulistekin … oikein minimalistien kauhu;) 

On hienoa huomata, kuinka kauniisti nuo erimateriaalit sopivat yhteen, toisaalta korostavat, toisaalta täydentävät toisiaan. Vanhat 1800-luvun hirret istuvat tähän -70 luvun taloon yllättävän hyvin , vaikkei alkuperäisesti tänne kuulukaan. 

Paljon olemme saaneet aikaan , saarekkeen aukko kantavaan seinään on valmis, tuettu ja täytetty , paljon on erilaisia , hyvinkin epäsymmetrisisllä jaoilla pilareita piiluttu ja maalattu , valmista siis sen osalta. 

Keittiön seinä odottaa sähkäriä ja rappausta, sitten pääsemme lattian kimppuun . 

Sitäkin on tässä puitu toden teolla. 

Alkuperäinen lattia oli turhan huonokuntoinen ja se on siksi hylätty, vaihtoehtoina oli Casa-betonilattia tai epoksilattia… Casa oli jo lähes varma valinta, kunnes haimme mallilaatan tänne kotiin. Se , että se on materiaalina aika kallis, ei kuitenkaan vakuuttanut laadullisesti. Jos sormuksen timantista jäi heti naarmu, mitä se olisikaan tällä komppanialla esim vuoden kuluttua ? kääk . 

Toki elämisen jäljet saavat ja kuuluvatkin näkyä, mutta , silti ;) 

eli betonilattia maalattuna, epoksimaalilla, tai sitten tuo epoksipinnoite. on nyt vahvoilla. 

(ne olivat meidän ensimmäinen vaihtoehto, mutta lähdimme sooloilemaan ja löysimme aina uusia ja mielenkiintoisia vaihtoehtoja…)

Keittiön lattiaan saa tulla sama , vaikka ensin sinne marrakesh -laattoja tai carrara-marmorilaattoja harkitsin todella pitkään. 

Marrakeshit olivat kuitenkin sekä kalliita, että turhan trendikkäitä minun makuuni. 

no , keittiön kokonaisuus avautui meille Habitare-messuilla. 

Löysimme sieltä idean betonisiin työtasoihin ja nuo minun rakastamani carrara-tasot saavat väistyä …

Carrara-annos tulee sitten tyttöjen veskiin <3 

Muuten olemmekin jo aikas hyvällä mallilla , 

tavoite olisi saada keittiö ja isotila takkoineen viimeistään jouluksi , jippii !

niin, ensitavoitehan oli elokuun loppuun mennessä, 

mut mikäs kiire sitä tässä valmiissa maailmassa….

-Virpi - 

isontilan tukiparrua ja maalattua tiiliseinää

makkarin maalattu seinä

vanjoja hirsiä 

piiluttua tukirakennetta, maalattu jdl natural white.maalilla 

alla weberin casa-lattia ja päällä carrara-laatta 

rapattua seinäpintaa 

Elämä teletalossa on kesän ajan ollut rauhallista.Sellaista odottelua …
Onneksi  saimme kesäkuussa vihdosta viimein omaa vettä .
Ai kuinka taivaallisen hyvää se onkaan, kirkasta ja hyvänmakuista. Aluksihan elimme säiliöveden turvin. Voinette arvata, sen olleen sekä pirun pahaa, mutta myös äärettömän kallista …
Jouduimme pihistelemään vedestä toden teolla. Tilannetta lienee kuvaa hyvin se, että minä käytin suihkussa vettä puoltoista ämpärillistä vettä pesten pitkän tukkani hoitoaineineen päivineen … tiskattiin minimivedellä, kertakäyttöastoita käytimme lähes päivittäin.. paitsi kaffeet, ne täytyy juoda posliinimukista <3 Kummasti meidän 5 päinen pesueemme vieraineen päivineen selvisimme, tiukille otti, mutta loppuviimeksi selvisimme kunnialla :)
No eihän se kaivokaan ihan helposti tänne mäelle saatu.. porattiin kyllä syvään, vaan ei tullut vettä. Alkoi hiukan epäilyttää , painehalkaisu toi vettä n 13 l tuntiin … ei siis hurraamista . Päätettiin tehdä uusi painehalkaisu , no vettä tulee, ei ryöppyämällä, mutta tulee ainakin hiukan enemmän kuin tuo 13 litraa tunnissa. ja olimmehan oppineet jo elämään vähällä vedellä …;)
Haaveet "ihmiskattilasta" kalliolla taitaa kuitenkin jäädä, suihkussa nyt kuitenkin voimme käydä huoletta ja tiskit tiskattua. Tosin en tiedä olisimmeko sitä paljua muutenkaan halunneet. Ja voinen sanoa, voisi tehdä aika monelle hyvää elää hetki vettä säästellen, sillä pidämme sitä liiaksikin itsestään selvyytenä. Ja täällä saaristossa tuo puhdas makea vesi on kultaakin arvokkaampi asia <3 Ja kun tuo puhdas oma vesi oli saatu, oli yksi huoli vähemmän. Toinen erittäin iso asia meillä oli talon lämmitys… nyt tämä 500m2 jätti lämmitettiin sähköllä. Fortum oli toki asiasta kovasti mielissään, me emme !! Jotain siis sillekin oli tehtävä. Onneksi taas maltoimme mielemme ja saimmekin erittäin hyvän tarjouksen ilmavesilämpö-järjestelmästä ja se lämmittäköön taloamme jatkossa. Laitamme taloon myös takan, joka taatusti tuo kaivattua lisälämpöä sekä kodikkuutta myrskyisiin sadepäiviin. Takan valintakin oli yllättävän helppo. Meillä molemmilla oli mielessä samanhenkinen tulisija ja kun kerta sen saimme vielä edullisesti näyttelyhintaan, ei tarvinnut sitä kauaa pohtia. Nyt takka on tuolla verstaalla odottamassa kasaamista.

Olemme saaneet täällä hiukan jo rempaakin tehtyä, muutamia välineiniä kaadettua,  laminaattia purettua. Sen alta paljastui äärettömän kaunis alkuperäinen lattia, jota ei kuitenkaan harmillisesti voida jättää esille kuin työhuoneeseen . Onneksi sentään sinne . Muualla  lattia on sen verta huonossa kunnossa ja paikattavaa on paljon, että joudumme laitamaan pintaan uuden pinnoitteen, mikä se sitten loppuviimeksi on jää nähtäväksi, mutta ainakin se on valkoinen , se on varmaa :)

Nyt kun purimme nuo väliseinät ja laminaattilattia purettiin pääsi tuo tila oikeuksiinsa. Ihana valo, ikkunoista tulee valoa kauniisti ja näkymä onkuin panorama kuva. Ihan henkeä salpasi , kun ensi kertaa astuin tilaan. En tiedä avautuuko se näin kännykkäkuvien perusteella?

Keittiö suunnitelmat on myös  tehtynä ja kodinkoneet valittuna. Sekin taisi olla  selkeä heti alkuvaiheessa. Pyrimme tekemään mahdollismman helpolla ja koska keittiö tulee entisen neuvotteluhuoneen ja invavessan tilalle hyödynsimme vanhoja vesipisteitä.
Toisaalta kyllä nautin tästä "matkasta" , suunnitellaan ja toteutetaan pikkuhiljaa, toisaalta se keittiö olisi jo mukava saada. Olemme nimittäin eläneet nyt 15 viikkoa keittolevyn turvin ja kesällä toki grillasimme paljon… ja kokeilimme monen moisia versioita ruuista joita voi valmistaa grillissä... Jaa niin ostimmehan me vihdoin mikroaaltouunin pariviikkoa sitten :)  Hyvin siis pärjätty 3 kk näinkin alkeellisella keittiövarustuksella.
Mieheni opiskelut jatkuvat  ja rempaa teemme hissukseen ..
Haaveenahan oli tehdä remontti ainakin keittön osalta heti, mutta koska elämä ei mene aina käsikirjoituksen mukaan, ei se mennyt tälläkään kertaa..

Itseasiassa kaupat talosta teimme vasta reilu viikko sitten. Oi se oli onnellinen hetki ja kohtahan heti ensimmäinen seinä menikin nurin …. :)
Kesä-ja heinäkuu taisikin mennä siihen kun kunnalla päätettiin ja ei päätetty ja päätettiin ja ei päätetty…
emme arvanneet leikkiin ryhtyessämme talon ostamisen olevan näin hemmetin hankalaa… myymisen kylläkin,  etenkin näinä aikoina. Myynti meillä meni kuten "käsikirjoituksessa " ;) mutta ostaminen ..eka se vanha hirsitalo ja nyt tämä … voi hemmetti !!! Toki sen ymmärrän, että toimistorakennus tulee muuttaa asuinrakennukseksi , mutta ne kaikki muut "lakipykälät", pilkun viilaukset ja …
huh huh !!
Nyt kuitenkin se on vanha juttu ja eteenpäin sano mummo lumessa .

Ihanaa syyskuuta <3

Laitan muutamia kuvia jälleen , hiukan rempan etenemisestä yms alkupäivien kuvista <3

Keittiösuunnittelua

Viking Line 

Vastaanottotiski purettu

vanhaa lattiaa ja jonkun työpiste ollut liian kauan samassa kohtaa ;)

Kesän uintireissulta

Buffalo ja vierasvene satama 

<3 

-Virpi -

Hei,
Ikkuna merelle on blogi kuushenkisen perheen elämästä vanhassa Teletalossa Turun saaristossa Korppoossa.  …

Tarkoitukseni olisi kirjoittaa niistä kommervenkeistä, joita olemme ostomatkan aikana kohdanneet, remontoinnista, elämästä saaristossa "uudisasukkaan" silmin.  Myös sisustamisesta, ja …no, elämästä noin muutenkin .
Aloitan kuitenkin ihan alusta ….
Ihan niinkuin on tapana, hyvät asiat  tapahtuvat  vahingossa,näin  tapahtui  siis meillekin…
Haaveenamme oli pitkään vanha, kunnostamataon , alkuperäinen hiristalo täältä saaristosta, mutta ei missään nimessä näin pienellä kivellä ja näin kaaaaukana mantereesta.

Erään sattuman kautta löysimme juurikin haaveidemme talon , ja sitä useaan kertaan kävimmekin katsomassa. Se oli juuri se mitä halusimme… projekti !! Ilman mukavuuksia, vettä , viemäreitä yms.
Hirsitöitä, kengittämistä, purkamista ja korjaamista ja siitä olimme niin innoissamme. Minulle olisi työtilat lähes valmiina ja voi miehellenikin tuo lämmin verstats olisi tullut " kädenkäänteessä" siihen lähes kaatuneeseen , maalattiaiseen navettaan <3 Sisustussuunnitelmat oli valmiina , keittiöt ja kaikki.
Laitoimme oman talomme myyntiin ja se menkikin heti, mutta saimme onneksi asua vielä toukokuun loppuun, näin saivat lapset käydä koulun loppuun vanhassa ja tutussa koulussa.
Mutta kauppoja vain uudesta talosta ei saatu tehtyä … jälleen kerran tuo perisynti Ahneus iski myyjään ja kun hinta jo tuplaantui  , päätimme luovuttaa, loppua ahneudellle ei ollut näkyvissä, vaan hinta nousi nousemistaan. Olimme siis kuitenkin pian kodittomia !Kaikki keinot otettiin käyttöön , laitoimme lehti-ilmoituksia, ystävät ja sukulaiset etsivät ja kyselivät mahdollista taloa tai jotain väliaikaista vuokra-asuntoa . Siinä vaiheessa kun istahdimme pienen 30m2 mökin rappusille, jossa home  haisi ja huussi tönötti vinossa alkoi usko loppua! Siinäkö me nyt olisimme tavaroidemme, kissojemme ja koiriemme ja lastemme kanssa?  Ei tässä näin pitänyt käydä !! Möimme itse rakentamamme meille silloisen unelmatalon pois ja tarkoituksemme oli rakentaa uutta unelmaa saaristossa …

…ja niinhän me nyt elämmekin ! Kuin vitsinä aloimme puhua Teletalosta, tuosta tiilisestä jätistä, tasakattoisesta hassusta talosta , joka seistä tönöttää korkealla kalliolla. Kysyimme taloa vuokralle, koska se oli tyhjillään ja myynnissä ollut jo vuoden päivät.  Taloa möi Paraisten kaupunki ja henkilö jonka kanssa vuokrausta sovimme ja sanoi, et ties vaikka halautte sen ostaakin … heh heh , nauratti, eihän me nyt sellaista …

Vaan kuinkas kävikään , ensi kertaa kun saavuimme talolle, olimme sanattomia !! Mitkä maisemat ! Mitkä mahdollisuudet! Mikä valo !Mä olin myyty !! Kiersimme taloa, joka siis oli toimistorakennus, lasiseinäisiä toimistohuoneita oli pitkä jono, vessoja siellä täällä . Tiesimme että edessä olisi monta isoa kysymystä ja vastausta!! ennenkuin voisimme talon ostaa …

Kiertelyn päätteeksi istuimme kalliolla termarikaffeilla ja ihailimme maisemia. Kumpikaan ei oikein arvannut kysyä , mitä mieltä toinen olisi. Kotimatkakin oli melko vaisu, mulla "kovalevy" raksutti, keittön paikkaa , mitkä seinät kaatuisivat jne... Laskimme ja mietimme ja loputa päätimme tehdä tarjouksen, sillä se oli ehtona vuokrasopimukselle , ja niin  se hyväksyttiin ja niin me sitten 31.5 2014 muutimme Korppooseen, pienelle kivelle , niin kaukaksi mantereesta ja se oli paras päätös ikinä !


Kuvat ovat meidän ensimmäisetä käynniltä huhtikuun lopulla ...